Jos on nykyajan työelämä silppua ja sälää, voidaan samaa sanoa myös työnhausta. Työnhakuvälineitä ja -väyliä on valtavasti, mutta ilman digitaalista osaamista putoaa auttamattomasti kelkasta.
Työpaikkaa ei enää löydä sunnuntain lehteä selaamalla tai työvoimatoimiston ilmoitustaululta. Harvoin myöskään vain marssimalla näyttämään naamansa työmaan pomolle.
Mistä sitten tietoa avoimista työpaikoista löytyy? No, sieltä internetistä tietenkin. TE-toimiston nettisivut, Oikotie, Monster ja Duunitori ovat työnhakijan avainsivustoja.
Keikkatyössä olevalle kouvolalaiselle henkilökohtaiselle avustajalle Annika Viantielle ja Keravalla asuvalle akateemiselle työttömälle Emilia Juvanojalle eri työnhaun muodot ovat tulleet hyvinkin tutuiksi.
Työnhaun uusista tuulista kertoo Seuren (pääkaupunkiseudun kaupunkien, niiden yhtiöiden ja HUSin yhdessä omistama henkilöstöpalveluyhtiö) rekrytointivastaava Kaarina Liimatainen.
Opi omat vahvuudet
Perinteisen työhakemuksen ja CV:n merkitys työnhaussa ei ole kadonnut. Niiden laatimista ja myös muita työnhaun kikkoja on syytä opetella. Vaikka hallitsisikin työnhaun perusteet, pitää osaamista päivittää.
– Työnhakutaitoja tarvitsee ihan jokainen. Ne asiat, jotka hakiessa täytyy ottaa huomioon, muuttuvat koko ajan, miettii rekrytoinnissa pitkään työskennellyt Liimatainen.
Seure onkin tehnyt asiassa yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jatkossa vieläkin tiiviimmin.
Annika Viantie kertoo, että myös henkilökohtaisen avustajan koulutukseen sisältyi jonkin verran työnhaun opastusta.
Kerro miksi ja missä olet hyvä. Älä kuitenkaan väitä olevasi täydellinen.
– Koulussa käsiteltiin esimerkiksi sitä, miten muuten kuin tekstin muodossa voisi tuoda omaa osaamistaan esiin.
Hän on pohtinut sitä, että tarvetta olisi koulutukselle, joka opastaisi löytämään omat vahvuudet ja tuomaan ne oikealla tavalla esiin. Suomalaisille kun on usein kovin vaikeaa pukea sanoiksi ja perustella omaa osaamistaan.
Emilia Juvanoja puolestaan ei ole kokenut tarvetta osallistua työnhakuvalmennukseen.
– Yliopisto opettaa ihmiset hakemaan tietoa ja oppimaan itse. Tarvittaessa aiheesta on löydettävissä esimerkiksi lukuisia graduja.
Älä vähättele, älä liioittele
Henkilöstöpalveluyhtiössä työntekijöitä pestaava Kaarina Liimatainen kuvailee hyvää työhakemusta kokonaisuudeksi.
– Ei ole vain yhtä asiaa, joka tekee hakemuksesta onnistuneen, eikä yhtä yksittäistä asiaa, jolla sen voi mokata.
Tärkeintä on huomata, että hakemukseen on panostettu ja siitä välittyy, miksi hakee nimenomaisesti kyseistä työtä. Liian ylimalkainen ei pidä olla, mutta toisaalta ylisanoja kannattaa välttää.
Viantie komppaa ja kertoo saamastaan vinkistä.
– Eräs työnantaja kertoi, että ei pidä missään nimessä sanoa, että olisin täydellinen työntekijä juuri sinulle. Sellaiset hakemukset menevät heti hylkyyn. Pitää osata olla muulla tavalla niin kiinnostava, että erottuu joukosta.
Juvanoja kertoo toisinaan soittavansa työpaikkaan ennen hakemuksen laatimista.
– Soitan, koska haluan tietää, kannattaako hakea. On turha käyttää tuntikausia hakemuksen tekoon, jos ei ole mitään saumaa saada paikkaa. Soittamalla jättää myös itsestään muistijäljen ja jää ehkä rekrytoijan mieleen.
Juvanoja tietää mistä puhuu. Hän arvioi lähettäneensä jopa tuhat hakemusta joulukuun 2016 jälkeen, määrissä on vaikea enää pysyä perässä.
– Okei, olen ehkä nuori, mutta mietin kyllä tarkkaan, miten teen hakemukset. Testaan eri tyylejä: joskus tosi asiallisia, toisinaan humoristisempia tai riskillä jopa vähän provosoivia, 25-vuotias hallintotieteiden maisteri luettelee.
Monet aiemmista töistään hän on saanut soittamalla suoraan työnantajalle.
– Akateemisessa maailmassa työn saaminen ei kuitenkaan onnistu vain soittamalla. Hakemuksia pitää väsätä urakalla. Aina ei voi tietää, mitkä esimerkiksi valtion avoimista hau’ista ovat todellisia. Nimityskirjoista Juvanoja on huomannut virkojen täytön tapahtuneen yllättävän usein talon sisältä.
Haastattelu haltuun
Viantie kertoo menevänsä työhaastatteluun omana itsenään, panostamalla hieman ulkoasuun, ja miettimällä kunkin haettavan työn erityisvaatimuksia.
– Kannattaa miettiä, ettei lipsauta kovin pahoja sammakoita suustaan. Vaikka joskus jokin huonohko vitsi voi toimia haastattelun laukaisijana, tilannetta pitää kuitenkin osata lukea.
Rekrytoijan kannalta työnhakijan ulkoinen olemus on osa kokonaisuutta työnhakutilanteessa.
– Haettaessa esimerkiksi puhdistuspalvelu- ja keittiötehtäviin tai lasten pariin, ulkoisen olemuksen on hyvä tukea kokonaiskuvaa. Työnhakija viestii myös omasta osaamisestaan sillä, että hänellä on siisti, kuhunkin työhön sopiva olemus.
Videotyöhaastatteluun ei diginatiivi Juvanojalla ole kynnystä lähteä mukaan. Yleensä videohaastatteluosuuteen lähetetään kysymykset ja linkki, jota kautta niihin vastataan.
– Monesti on esimerkiksi kolme kysymystä, joihin pitää vastata, Juvanoja sanoo.
Kysymys tulevaisuudensuunnitelmista haastatteluissa saa Juvanojan hämmentymään.
– Nykypäivänä ei pysty päättämään, että minusta tulee sitä tai tätä. On pakko pitää suunnitelmat avoimina. Päämäärä on aina liikkuva. Työmarkkinoilla on pakko mennä sykleissä ja sen mukaan, mitä on tarjolla. Päämäärä voi toteutua vasta kahden vuoden päästä tai ei ikinä. Joskus se ei myöskään enää ole tavoittelemisen arvoinen.
Verkon ja verkostojen mahti
Paitsi verkko-osaaminen myös verkostoituminen on kova sana. Sosiaalisen median mahtiakaan ei tänä päivänä sovi ohittaa työnhaussa.
– Meillä on esimerkiksi Kaakkois-Suomessa avustajien verkkopalvelu Avustajainfo.fi, jossa työnhakija ja työnantaja kohtaavat toisensa, Viantie kertoo.
Juvanoja miettii verkostojen roolia työelämässä. Ne suosivat tietynlaisia ihmisiä ja aiheuttavat epätasa-arvoa.
– On vähän pelottavaa, jos ihmiset nähdään vain hyötymisen välikappaleina. Osaamisen pitäisi mennä edelle, ei se kenet tuntee.
Työnhaku ilman hakemusta?
Seure lanseerasi vuoden alussa uudenlaisen työnhakumallin, jossa testattiin kuinka ketterästi on mahdollista palkata keittiöhenkilökuntaa. Työnhakija saapui paikalle walk in -rekrytilaisuuteen ja hänet haastateltiin saman tien. Päätöksen työsuhteesta sai heti.
– Kokeilu oli oikein onnistunut. Noin 50 kiinnostunutta tuli paikalle, ja heistä työllistyi yli puolet. Muutama välittömästi, ja loput sen jälkeen, kun he toimittavat työn edellyttämän salmonellatodistuksen, Liimatainen kertoo.
Mallia aiotaan jatkossa hyödyntää muillakin aloilla. Walk in -rekrytoinnissa on mahdollista tuoda osaamisensa esiin myös tilanteissa, jolloin kirjallisen työhakemuksen tekemisestä aiheutuu syystä tai toisesta harmaita hiuksia.